Länsiranta (Arabiaksi: الضفة الغربية, aḍ-Ḍiffä l-Ġarbīyä, Hepreaksi: הגדה המערבית, Hagada Hama'aravit) on alue Lähi-idässä, historiallisen Palestiinan alueella. Nimi tarkoittaa Jordan-joen länsirantaa. Jordania valtasi alueen vuosien 1948-49 Israelin itsenäisyyssodassa ja Israel miehitti sen vuonna 1967 käydyssä kuuden päivän sodassa. Länsirannan pinta-ala on 5 607 km². Vuodesta 1994 osissa Länsirantaa on toiminut rajoitettu palestiinalaisten itsehallinto. Arabit katsovat, että Itä-Jerusalem kuuluu Länsirannan alueeseen, mutta Israel on liittänyt sen Jerusalemin kuntaan ja talousalueeseen. Alueella asuu 1 873 476 ihmistä, joista valtaosa on palestiinalaisia arabimuslimeja, joista monet asuvat suurissa ja köyhissä pakolaisleireissä. Näiden lisäksi alueella asuu 240 000 juutalaissiirtokuntalaista Israelin valtion taloudellisesti tukemissa siirtokunnissa.
Alueesta noin 60 % on arabiasukkailta suljettua siirtokunta-, sotilas-, turvallisuusvyöhykettä. Palestiinalaishallinnon alaisuudessa on noin 20 %.
Länsirannasta käytetään myös nimitystä Cisjordania, joka tulee latinasta ja tarkoittaa "tällä puolen Jordania". Nimi Cisjordan on käytössä useimmissa romaanisissa kielissä. Länsirannan vastakohtana puhuttiin ennen Transjordanista, nykyisestä Jordaniasta. Ne israelilaiset, jotka katsovat alueen kuuluvan Israeliin kutsuvat sitä usein historiallisilla Juudean ja Samarian nimillä.
Alueen suurimmat kaupungit ovat Hebron, Nablus, Betlehem ja Jeriko. Pohjois-Länsiranta on viljavaa alueetta, jossa kasvatetaan oliiveja ja hedelmiä. Pienet perheyritykset valmistavat myös muun muassa sementtiä ja tekstiilejä vaikka investoinnit alueelle ovat olleet vähäisiä. Alue on riippuvainen Israelin alueella olevista työpaikoista. Alueen taloudellinen kehitys on ollut hidasta resurssien puutteen ja arabien ja juutalaisten välisten yhteenottojen vuoksi.